sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Katsaus vuoteen 2016 ja velkavivulla rahastoja


Vuosi 2016 on tullut päätökseen, ja on aika reflektoida miten meni.

Ylivoimaisesti järisyttävin muutos tänä vuonna oli se, että mylläsin salkkuni täysin. Myin käytännössä koko sijoitusomaisuuteni, jota olin kärsivällisesti kartuttanut Kreikan velkakriisistä asti, ja ostin ensimmäisen sijoituasuntoni. Sen jälkeen ostin vielä toisen puoliksi ystäväni kanssa, niin kuin keväällä uhosinkin. En tosin kiinteistösijoitusyhtiötä perustanut, kun tultiinkin tulokseen, että se ei olisi kokonaisvaltaisesti katsottuna järkevää.

Tässä vertailu varallisuuskehityksestäni vuosittain.

2015 2016
Varat 41373 84351
Velat 15336 56315
Nettoarvo 26036 28036


Koko vuoden aikana nettoarvoni nousi vain 2000 euroa. Syynä tähän on se, että tein kesällä vain vähän töitä. Lisäksi opintotuen lainapohjaisuus aiheuttaa melkoisia laskupaineita nettoarvolle. Pidänkin sitä ihan hyvänä suorituksena, jos opintojen aikana pystyy pitämään nettoarvonsa ennallaan tai edes kasvattamaan sitä hiukan. Havainnollistan sillä, että minusta opintolainaa on käytännössä pakko nostaa, jos haluaa elää opintojensa aikana inhimillisesti, mikä tuo 3600 € + korot laskun nettoarvoon vuosittain, jos ei tee töitä. (=kuluu elämiseen) Eipä tässä paljoa muuta kerrottavaa ole. Säästää olisin voinut paljon enemmän, mikä oli heikkouteni.

Varoissa ja veloissa on valtava heilahdus. Velat kasvoivat karkeasti heitettynä 40 000 €. Jokainen velkaeuro, mikä ei ole opintolainaa, kuitenkin käytettiin varojen ostamiseen, joten kyseesä ei ole mikään velkakierre. Suurin osa, 42 750 €, on sijoitusasuntoni laina, jonka lyhennysvapaa loppuu ensi kesänä.

Sijoitusasunnon ostamisen jälkeen olen ostanut vain rahastoja suorien osakesijoitusten sijaan. Tämä siksi, että työni, opintoni ja asuntosijoitusten hallinointi vie niin paljon aikaa, etten pysty käyttämään aikaa pörssiyhtiöiden analysointiin niin paljon kuin ennen. Hyvin hajautetulla ja alhaisen kulurakenteen omaavalla rahastosalkulla saan kuitenkin tyydyttävät tuotot. Tämän lisäksi Nordnet antaa sijoittamilleni rahastoille 85% vakuusarvon, kun taas vanhojen osakesijoitusteni keskiarvo oli varmaan 65-70% luokkaa, joista suurin oli 80%.

Paljon parempien vakuusarvojen vuoksi olen adaptoinut uuden strategian, jossa jokaista 100 euroa kohden ostan 125 euron edestä rahasto-osuuksia, jotka on jaettu 50/50 Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin sijoittavien indeksirahastojen kesken. Tarkoituksena on vähentää vipuastetta vanhetessani lopulta nollaan ja ehkä siirtyä osakesijoituksista lopulta osittain vähempiriskisiin kohteisiin. Tämä saattaa olla aihe, josta voisi tehdä oman blogipostin, jossa argumentoin tämän strategian puolesta.

Olisikohan tavoite vuodelle 2017 etsiä tapoja säästää, mikä ei laske elämän mielekkyyttä? Olen ainakin aluksi ostamassa jonkin kivan take-away kupin, johon tehdä kotona teetä, niin säästää turhat ulkona juodut juomat. Toisaalta nettoarvoni tulee todennäköisesti laskemaan kuitenkin, sillä opintotuki muutetaan entistä lainapainotteisemmaksi. Ei siinä mitään, kyllä tässä pärjätään, kun opnitolainojen korot ovat onneksi alhaiset ja uskon niiden pysyvän tulevaisuudessakin alhaisina suhteessa muihin korkoihin ja sijoitusten tuottoihin.

Jos jollakin teistä on jotain kivoja blogeja tai vinkkejä säästämiseen, niin kuuntelen mielelläni. Hyvää uutta vuotta 2017! =)
Booking.com

2 kommenttia:

  1. Nykyään on kyllä hyvä ottaa opintolainaa kun niin paljon saa sitten takaisin jos valmistuu sopivassa ajassa. Itse sain vähän vain koroista alennusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta. Suosittelen sen nostamista kaikille, jotka vain uskaltavat ja uskovat työllistyvänsä. Jos ei tarvitse niitä rahoja, kannattaa sijoittaa ne. Siis taas vain jos uskaltaa. :)

      Tuo kelan maksama osuus ei siis kasva tuon lisätyn lainan kanssa samassa suhteessa, eli valmistumisen jälkeen kela hyvittää yhtä paljon kuin ennenkin, mutta lainaa on enemmän. Kaikki on kuitenkin tietenkin kotiinpäin. :)

      Poista