perjantai 19. kesäkuuta 2015

Sijoituslainan mahdollisuudet



Kas niin, aloitetaas hyvillä uutisilla! Viime sijoituslainaa käsittelevässä blogipostissani puhuin sijoituslainan riskeistä ja mahdollisuuksista. Nordnet tykästyi siihen ja pääti jakaa sen Twitterissä. Tähän väliin haluan kuitenkin sanoa, että vaikka Nordnet jakoi postini Twitterissä ja kehuin heidän luottoaan aika paljon, ei Nordnet ainakaan tämän eikä viimeisen kirjoituksen kirjoitushetkellä maksa minulle mitään. En myöskään ole yhtä cool kuin se heidän amerikkalainen housuton mainosukko.

Nyt kun olen saanut todistella lahjomattomuuttani, palataas aiheeseen. Edellämainittu viimeinen kirjoitukseni päätyi olemaan lähinnä riskianalyysi, joka keskittyi katastrofin välttämiskeinojen löytämiseen jättäen mahdollisuuksien analysoinnin vähemmälle, lähinnä ns. "viivotinanalyysin" tasolle. Tänään olisi tarkoitus mennä vähän pidemmälle.

Sijoituslainan kannattavuus perustuu siihen, että lainarahalla saa tehtyä sijoituksia, jotka tuottavat lainasta maksettua korkoa enemmän. Viimeksi erittelin sijoituslainan riskejä, mutta tässä onkin sitten pari sijoituslainan hyvää puolta eriteltyinä:



1. Sijoituslaina ei sido pääomaa

Normaalioloissa, jos haluaa lisää tuloja, on säästettävä ja laitettava lisää omaa pääomaa peliin. Sitä ei luonnollisesti ole loputtomiin ja on poissa muista asioista. On kuitenkin myös tämän sijasta mahdollista lainata nämä pääomat ja sijoittaa ne. Tällöin säästämisen sijasta tuottoa lisätään nostamalla salkun riskiä, sillä velkojalla on ns. "first dibs" omaan tuottoonsa, jonka jälkeen loput kaatuvat oman pääoman haltijan syliin.

2. Ei ole "cash-drag" -efektiä

Sijoitusrahastoihin sijoittamisessa on yksi piilevä kustannus, joka ei näy Total Expense Ratio-luvussa eikä muissaan erittelyissä. Kyseessä on ns. "Cash drag"-ongelma. Cash drag tarkoittaa sitä, että rahaston on pidettävä osa varoistaan käteisenä ei niinkään sijoitusstrategian vuoksi, vaan siksi, että rahaa olisi vapaana, kun asiakkaat tekevät nostoja. Esimerkiksi Seligsonin indeksirahastot pitävät tätä kirjoittaessa käteisenä 0,2-1,3%. Summa voi kuullostaa pieneltä, mutta on itseasiassa iso syy, miksi indeksirahastot jäävät indekseistä vähän jälkeen.

Cash-drag on itseasiassa vielä pahempi ongelma piensijoittajalle. Yleensä teen osakeostoni vähintään 1000 euron erissä, jotta 9e kaupankäyntikulut tippuvat järkeviin (eli alle prosentin) mittoihin. Tuon 1000 euron säästäminen on salkussani aloittaessa voinut olla kymmenenkin prosenttia. Nytkin oltaisiin noin neljässä prosentissa velattoman arvon ollessa 26 000e kieppeillä. Kuitenkin, kun lainoittaessa käteinen on miinuksella, cash drag on luonnollisesti nolla. Aina, kun säästän salkkuun rahaa, menee se automaattisesti lainan lyhentämiseen, ja tuottona on säästetty korko, joka on 1%. Lisäksi vipuriskit pienevät.

3. Sijoituslaina nostaa tuottoja

Tämä muutamin varauksin, joita erittelin jo edellisessä kirjoituksessani. Sijoituksesta saadun tuoton on ylitettävä merkittävästi velasta maksetun koron, jotta toiminta olisi järkevää pitkällä aikavälillä, ja lyhyellä aikavälillä tuotoista on mahdotonta tehdä realistisia arvioita.

Tuotoista puheenollen, sijoituslainan hakemista pohtiessani tein muutamia tuottolaskelmia perustuen vähän eri skenaarioihin. Sen sijaan, että pasteisin tänne spreadsheettini, lisäänkin sen perusteella piirretyt graafint Käsitelläänpä muutama skenaario.

Skenaario 1:
Oletetaan, että lainakorko pysyy 1% seuraavat neljä vuotta, jonka jälkeen se nousee 2,5%:iin. Sijoitukset tuottavat 6% joka vuosi, ja koko tuotto menee suoraan velan pois maksamiseen.


Kuva kannattaa avata omaan ikkunaan

Kuviosta näkee, että jos sijoitusten kaikki tuotot menisivät velan pois maksuun, leikkaa velkaa kuvaava suora nollan 21 ja 22 vuoden välissä. Tämä voi kuullostaa todella, todella pitkältä ajalta, mutta täytyy nyt muistaa, että tässä laskelmassa velkaa maksaa pois vain velalla itsellään hankittu omaisuus. Omaa pääomaa ei ole pois mistään. Tämä käppyrä ja sen oletukset sopivat enemmän kuitenkin asuntosijoittamiseen, joten siirrytään skenaarioon 2.

Skenaario 2:
Oletaan taas, että lainakorko käyttäytyy kuin ensimmäisessä skenaariossa. Tässä olen kuitenkin simuloinut spreadsheetillä hieman realistisemmin salkun toimintaa. Osinkotuotto on 4% ja osingot kasvavat n. 2% vuodessa. Oletetaan, että omaisuuden arvo nousee tasaisesti osinkojen kasvun kanssa.

Kuva kannattaa avata omaan ikkunaan


Tämä kuvio onkin jo hieman mielenkiintoisempi, että realistisempi. Velka kutistuu huomattavasti hitaammin kuin skenaariossa yksi, mutta varallisuus sen sijaan kasvaa samalla, kun velkaa lyhennetään. 1000 euron sijoituksella velkaa on 25 vuoden jälkeen n. 110e jäljellä, ja varat ovat kasvaneet n. 1610 euroon. Voittoa on siis tullut n. 1500 euroa.

Loppupäätelmäksi voin todeta, että jokaista 1000 euroa velkaa kohden kuukausituloni nousevat vähintään kolmella eurolla. (Kyseessä on paljon konservatiivisempi laskelma, kuin kukaan muu ~sijoitusbloggari~ käyttää, mutta kelpaa silti minulle.) Voi kuullostaa ehkä hyvin pieneltä, mutta täytyy muistaa, että niin kauan, kun katastrofiriskit eivät laukea, se on kaikki niin sanotusti "ylituottoa". Tuottoa, joka ei sido minulta yhtään ylimääräistä pääomaa. Kaikki velka, jonka nyt otan, ikään kuin muuttaa itsensä 20-25 vuoden aikana omaksi pääomaksi. (Todennäköisesti nopeammin)

Mikä on optimaalinen määrä velkaa?

Talousteoreettisessa mielessä optimaalinen määrä velkaa olisi niin paljon kuin vain saan, koska korot voi vähentää verotuksessa, mutta oikeassa elämässä asia ei ole niin, sillä on muistettava ylilainoituksista, konkursseista yms. koituvia konkurssikustannuksia ja sen semmoisia. Lisäksi vaikka olenkin melko riskinsietokykyinen, on minullakin rajani. Stressillä on kova hinta, enkä halua kärsiä semmoisesta. Olen pohtinut asiaa pitkään, ja tullut tulokseen, että paras määrä velkaa on sen verran, että voi silti riemuita, kun pörssi romahtaa. Olen laskeskellut, että minulle se määrä on 10-20% salkun arvosta, ja tätä kirjoittaessani salkkuni pyörii niillä 20% kieppeillä. Koitan nyt lyhennellä ja vähennellä sinne 15% paikkeille, jotta pörssiromahduksen jälkeenkin olisi liikkumavaraa ostella alihintaisia osakkeita!

Se siitä tältä erää, hyvää juhannusta!

6 kommenttia:

  1. Tuo optimaalinen velkamäärä on kyllä aiheuttanut minulle päänvaivaa. Jos vaikka ottaa tuon, että sopiva lainamäärä olisi 10-20 %, niin vaikka käytössä olisi vain tuo 10 %, niin pörssien romahtaessa 50 %, se lainamäärä onkin kasvanut jo 20 %:iin. 20 %:n tasolta se olisi jo 40 %. Tuntuu, että 40 %:n tasolla rohkeus ei riittäisi lisävipuun pohjilla, vaikka kaikki tuntuisikin todella halvalta.

    Lisäksi minulla on ongelmana se, että lisäilen vipua aina näissä väliaikaisissa dipeissä tuonne kipurajalle asti. Näin ollen sillä kerralla, kun tuleekin kunnon romahdus, olen todennäköisesti vivuttanut itseni tappiin aivan liian aikaisin.

    Olisi mielenkiintoista kuulla, miten itse olet ajatellut nämä tilanteet? Onko sinulla esim. eri maksimaalinen lainamäärä mielessä romahduksen jälkeisiä aikoja ajatellen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Olen miettinyt tuota pitkään. Vivun käytöstä suuressa romahduksessa en osaa vielä kokemuksen pohjalta puhua, sillä romahdusten läpi olen tähän mennessä kulkenut ilman vipua.

      Syksyn dipissä sain kuitenkin vähän esimakua, kun pörssit niiasivat merkittävästi. Aluksi nostin vipuastettani, kunnes se oli noussut 30%:iin. "Syyllistyin" samaan, kuin sinä! :) Tässä oli henkilökohtainen kipukohtani, koska kulta- ja hopeakorkotason raja alkoi tulla vastaan. Tällaisen tilanteen jälkeen voi silti jatkaa normaalisti, eli tekee oman pääoman sijoituksia salkkuun. Eli talletin salkkuuni rahaa, jolla tein lisäsijoitukset. Lisäksi nyt dipin jälkeen olen pääasiassa voitolla vipusijoituksienkin suhteen, eli kannatti ottaa vipua, vaikka nyt joudunkin hengähtämään ja keskittymään lainan lyhentämiseen.

      Ymmärrän kuitenkin huolesi pörssiromahduksesta, sillä mietin sitä itsekin. Siksi pyrinkin nyt maltillisella tahdilla laskemaan salkkuni vipuastetta 20%:ista 10-15% paikkeille.

      Ja jos nyt oikeasti joku '08 tasoinen romahdus tulisi, salkkuni on siihen valmis. Vipuni on mitoitettu kestämään 08 tason rysähdys niin, että selviän hengissä. On totta, että silloin en uutta vipua voi käyttää, mutta uusia pääomasijoituksia ainakin voin.

      Herättikö tämä mitään ajatuksia? :)

      Poista
    2. Meillä on siis hyvin samankaltaisia ajatuksia ja kokemuksia.

      Yksi ratkaisu, jota olen pyöritellyt päässäni, on ollut se, että ison romahduksen tullessa voisin mennä ihan kivijalkapankkiin nostamaan sijoituslainaa käyttäen vakuutena asuntoa. Lainan maksuohjelman voisi sopia siten, että saan sen palkkatuloillani katettua, vaikka osakkeille kävisi miten. Tuon lainan kun siirtäisi Nordnetiin osakesijoituksiin, niin sehän kasvattaisi samalla Nordnetin salkun vakuusarvoa (eli laskisi lainoitusastetta), joten se mahdollistaisi jopa lisälainan ottamisen sieltäkin. Ongelmana on lähinnä, että yhteisomistuksen takia asunnon käyttäminen vakuutena vaatisi vaimoni suostumuksen, enkä ole varma kuinka halukas hän olisi ottamaan sijoituslainaa, vaikka laina olisikin vain minun nimissäni.

      Poista
    3. Juttele aiheesta vaimon kanssa. Jos vaimo on mukana riskinotossa, kuuluu osa myös tuotosta hänelle. ;) hänet on tuossa tilanteessa varmasti helpompi saada mukaan jos hänkin pääsee sijoittamaan. Onko vaimolla rahastoja tai osakesalkkua? Jos ei, voi häntä mahdollisesti koittaa aivopestä ottamaan pieniä rahastosijoituksia tjsp.

      Itsekin olen pyöritellyt mielessä vastaavaa vaihtoehtoa. Minulla ei tosin vielä ole asuntoa, jota käyttää vakuutena. Myöhemmin sitten! Onneksi Nordnetin laina riittää hyvin pitkälle, kun sitä vain käyttää maltillisemmin.

      Poista
    4. Ajattelin ottaa asian puheeksi vasta, kun konkreettinen tilanne on lähempänä. Nythän on vielä sen verran kallista, että "romahduksessakin" pitäisi todennäköisesti odottaa 6kk ennen kuin 50 %:n laskut on lasketeltu.

      Tuo vaimon ottaminen mukaan on kyllä hyvä ehdotus. Vaimolla on kyllä jo sijoituksia, mutta lisäsijoitusten teko on ollut melko vähäistä. Voisin kokeilla, jos hän lähtisi mukaan niin, että perustetaan vaikka uusi sijoitussalkku puoliksi. Tai ehkä jopa sijoitusyhtiö. Mutta tosiaan ei tuo tämän hetken kysymys ole.

      Poista
    5. Sijoitusyhtiöön en ehkä suoraan lähtisi vaimon kanssa ilman aijempaa yhteistyötä. Mutta yhteinen sijoitussalkku voisi hyvinkin toimia. :) Vaimoa ei ilmeisesti paljon kiinnosta sijoittaminen. Hänelle sopisi varmasti joku hyvin passiivinen indeksirahastosysteemi. Onneksi sijoittamisen saa aika hyvin autopilotille.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.