Taloudelliset tavoitteet ja suunnitelma vuodelle 2016

Pääomamarkkinat ovat lähiaikoina heittäneet häränpyllyä. Nyt on alemarkkinat alkaneet, tästä ehkä kärjistetyin esimerkki on Fortumin kurssin käyminen 11,15 eurossa osakkeelta. Tarvitsen nyt lisää pääomaa ja tulen tarvitsemaan pitkin kevättä. En realistisesti sanottuna pysty tekemään enempää töitä kuin tällä hetkellä nyt teen, joten lisäpääomat on kerättävä kulutusta vähentämällä.

Sijoitusstrategia by Perkele!

Jutellessani Sharevillessä tuli puheeksi, että pitäisi olla sijoitussuunnitelma, ja sen kuulemma pitäisi olla vielä mustaa valkoisella. Olen aina tiennyt ja tunnustanut, että semmoinen pitäisi tehdä, mutta olen lähinnä laiskuudesta laiminlyönyt semmoisen kirjoittamista. Nyt on aika tehdä se!

Vaikka sijoitussuunnitelmassa on mielestäni lähtökohtaisesti pysyttävä, ei se saa olla kiveen hakattu. Sijoitussuunnitelmassa pysyminen on minusta sitä, että ei paniikissa lähdetä tekemään myyntejä tai ostoja, vaan pysytään... "suunnitelmallisina." Voi kuitenkin suunnitelmallisesti muuttaa suunn.. Noniin eiköhän se tullut jo kaikille selväksi, siirrytään asiaan.

Tavoitteiden tarkennusta

Ensimmäisessä blogipostissani kerroin tavoitteeni ja perustelut tavoitteeseen pyrkimiseksi. Nyt on aika linjata, mitä tavoite oikeastaan käytännössä on. Täysi taloudellinen riippumattomuus, eli passiivisen tulon kaikkien kulujen täydellinen kattaminen on aivan liian suuri ensimmäinen tavoite, joten voisin sen jakaa tässä muutamaan välitavoitteeseen.

Taloudellinen riippumattomuus ja vapaus

Kun olin pieni lapsi, isovanhempani lahjoittivat minulle summan, joka euroissa oli n. 3000 euroa. Summa sijoitettiin Nordean Suomi Kasvu rahastoon, ja se istui siellä vuodesta toiseen, kunnes saavuin siihen kuuluisaan teini-ikään. Olin aina pitänyt rahasto-omaisuuttani "pyhänä", enkä halunnut ottaa niitä sieltä pois. Olivathan ne sentään isovanhemmiltani saatua rahaa, omaisuutta joka kasvattaa itseään. Olisi tyhmää ja suorastaan hullua hassata ne rahat pizzaan ja kaljaan, niinkuin eräs nimeltämainitsematon ystäväni teki omalla isovanhemmilta saadulla omaisuudellaan.

Kuitenkin vuonna 2010 katsoin rahastoani, sen arvo oli kohonnut n. 3000 eurosta melkein 5500 euroon. Katsoin tuota summaa ahnein silmin. Pankkitililläni oli ehkä vain muutama kymppi, joten päätin lopulta myydä 600 euron edestä rahasto-osuuksiani. Ajattelin, että näin kerään vähäsen tuottoja itselleni tuhoamatta kuitenkaan koko pääomaa. Kultainen keskitie varallisuuden kasvun ja käyttämisen välillä ja niin edelleen. Hassasin rahat mihin lie teinit rahojaan hassaavatkaan, sinne meni ja kivaa oli!

Sitten pörssissä paukkui taas, ja rahaston markkina-arvo tippui ainakin tonnilla. En mennyt paniikkiin, sillä olihan minulle kerrottu aikaisemmin, että tällä tavalla markkinat oikuttelevat lyhyellä aikavälillä. Silti minua harmitti, sillä "menihän siinä kuitenkin tonni".