torstai 14. elokuuta 2014

Rantautuminen uuteen maailmaan





Kuvassa: American Electric Power:in reviiri

Helsingin pörssin suurin ongelma on, että se on hyvin pieni pörssi ja hyviä diilejä on vaikea löytää. Omistan Helsingin pörssiin listautuneita yhtiöitä kirjoitushetkellä 3 kappaletta, Neste Oil, Kesko ja Fortum. Muita ei salkussani ole, sillä ne ovat olleet mielestäni liian kalliita tai muista syistä eivät ole kovin houkuttelevia. On kuitenkin viisasta pitää omistusosuuksia useammassa kuin kolmessa yrityksessä hajautussyistä. Sen sijaan, että ostaisin mielestäni kalliita yrityksiä Helsingistä liian kovaan hintaan, olen päättänyt lähteä ulkomaille.

perjantai 25. huhtikuuta 2014

Analyysia: Fortum

 





Fortum on suomalainen yhteiskuntapalveluita tuottava yritys, joka harjoittaa liiketoimintaa esimerkiksi Suomessa, Venäjällä ja Pohjoismaissa. Liiketoimintaan kuuluu mm. jakeluverkkojen ylläpito, lämmöntuotto ja tärkeimpänä sähköntuotto
Tykkään Fortumin strategiasta keskittyä päästöttömiin ja ympäristöystävällisempiin energiantuotantomuotoihin, koska uskon niiden olevan tulevaisuuden energiantuotantoa. Öljyä ja kivihiiltä tulee toki riittämään vielä pitkiksi ajoiksi, mutta joskus nekin loppuvat, puhumattakaan mitä tupruttelu tekee ilmastolle. Siksi on pitkällä aikavälillä hyvä idea investoida jo tässä vaiheessa raskaasti ei-fossiilisiin energiamuotoihin, kuten esimerkiksi ydinvoimaan, jätteenpolttolaitoksiin ja aurinkovoimaan.

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Makkaratehdas lihoiksi

Osallistuin HKScanin yhtiökokoukseen, jonka jälkeen päätin myydä HKScanin osakkeeni. Syynä oli epämääräinen poliittinen ilmapiiri ja rakenne, josta en pitänyt yhtään. Yli 70% äänistä oli yhden miehen komennossa. Kun alkuvuodesta ostin HKScania, ymmärsin, että tällainen poliittinen rakenne on yrityksessä, mutta olin aliarvioinut sen merkityksen. 

torstai 23. tammikuuta 2014

Tavoitteiden tarkennusta

Ensimmäisessä blogipostissani kerroin tavoitteeni ja perustelut tavoitteeseen pyrkimiseksi. Nyt on aika linjata, mitä tavoite oikeastaan käytännössä on. Täysi taloudellinen riippumattomuus, eli passiivisen tulon kaikkien kulujen täydellinen kattaminen on aivan liian suuri ensimmäinen tavoite, joten voisin sen jakaa tässä muutamaan välitavoitteeseen.

tiistai 14. tammikuuta 2014

Analyysia: HKScan



HKScan on suomalainen yritys, jonka pääasiallinen tehtävä ja rahanlähde on lihan prosessointi ja pakkaus kuluttajille. Konserni toimii Suomessa, Baltiassa ja Skandinaviassa. Jokaisessa maassa on paikalliset brändit.
Tähän taulukkoon olen kerännyt HKScanista erilaista dataa viimeisen 10v ajalta.

perjantai 3. tammikuuta 2014

Taloudellinen riippumattomuus ja vapaus

Kun olin pieni lapsi, isovanhempani lahjoittivat minulle summan, joka euroissa oli n. 3000 euroa. Summa sijoitettiin Nordean Suomi Kasvu rahastoon, ja se istui siellä vuodesta toiseen, kunnes saavuin siihen kuuluisaan teini-ikään. Olin aina pitänyt rahasto-omaisuuttani "pyhänä", enkä halunnut ottaa niitä sieltä pois. Olivathan ne sentään isovanhemmiltani saatua rahaa, omaisuutta joka kasvattaa itseään. Olisi tyhmää ja suorastaan hullua hassata ne rahat pizzaan ja kaljaan, niinkuin eräs nimeltämainitsematon ystäväni teki omalla isovanhemmilta saadulla omaisuudellaan.

Kuitenkin vuonna 2010 katsoin rahastoani, sen arvo oli kohonnut n. 3000 eurosta melkein 5500 euroon. Katsoin tuota summaa ahnein silmin. Pankkitililläni oli ehkä vain muutama kymppi, joten päätin lopulta myydä 600 euron edestä rahasto-osuuksiani. Ajattelin, että näin kerään vähäsen tuottoja itselleni tuhoamatta kuitenkaan koko pääomaa. Kultainen keskitie varallisuuden kasvun ja käyttämisen välillä ja niin edelleen. Hassasin rahat mihin lie teinit rahojaan hassaavatkaan, sinne meni ja kivaa oli!

Sitten pörssissä paukkui taas, ja rahaston markkina-arvo tippui ainakin tonnilla. En mennyt paniikkiin, sillä olihan minulle kerrottu aikaisemmin, että tällä tavalla markkinat oikuttelevat lyhyellä aikavälillä. Silti minua harmitti, sillä "menihän siinä kuitenkin tonni".