lauantai 15. elokuuta 2015

Isälläni on ravihevoset, minulla eläkeläiset ja vertaislainat



Olen seurannut kiinnostuneena Lending Clubia ja sen kaltaisia vertaislainapalveluita jo vuodesta 2012. Ehkä myös vähän katkeranakin, kun en ole voinut osallistua mukaan. Suomen joukkolainauspalveluilla oli tosin melko rosoinen alku, koskien sekä Fixuraa, että Lainaaja.fi:ä. Lainaaja.fi:n sivuilta näkee tilastoista, että ensimmäisenä vuonna sijoittajat keskimäärin kärsivät raskaita tappioita, ja Fixuran asiakaspalvelu-ukkeli selitti minulle puhelimessa, että ovat "oppineet paljon alkuajoista", mikä vihjaa, että alku ei mennyt heillä sen paremmin kuin Lainaajallakaan. Kauppalehden keskustelupalstoja seuratessa olen saanut käsityksen, että kummankaan lainanhakijaseulonta ei oikein pelannut kunnolla, ja siellä oli ns. "Kreikka-tason" lainoja tarjolla, arvattavin seuraamuksin.

Mutta se on kaikki tapahtunut vuonna 2011! Minkälainen vertaislaina on sijoituksena tänään?

Sijoituksena vertaislainat ovat äärimmäisen epälikvidi. Lainat ovat kestoltaan usein 24-36kk, joskin ne voidaan myydä jälkimarkkinoilla, jotka tosin ovat myös erittäin pienet ja verkkaiset. Lisäksi, jos/kun laina menee perintään, se voi istua siellä helposti vuodenkin, ennen kuin ulosottopäätökset saadaan valmiiksi, ja siitä sitten voi mennä myös aika kauan, että laina saadaan perityksi. Jos edes saadaan. Korkoa kertyy parhaimmillaan 24% Lainaaja.fi:ssä kulujen jälkeen. (1% yksikkö korosta.) Lisäksi olen arvioinut, joskin olen saattanut päätellä väärin, että keskimäärin  n. 7% lainatusta pääomasta muuttuu luottotappioiksi Lainaajassa lainatuista rahoista. Olen saanut käsityksen, että Fixurassa mennään samoissa luokissa. Ai niin, ja luottotappioita ei saa vähentää verotuksessa!

Voi kuullostaa aika hullulta laittaa rahoja tällaiseen kohteeseen, joka on sekä epälikvidi, että hyvin riskialtis niin kassavirtojen ajoituksen kuin lopullisen varmuudenkin suhteeen.  Epälikvidiys korostuu ulosottoon mennessä. Itse henkilökohtaisesti kuitenkin pidän tätä kokeilun arvoisena, kun laitan maksimissaan n. 5% sijoitussalkustani näihin. Epälikvidiys ei silloin haittaa ollenkaan, sillä rahan tarpeessa lähden realisoimaan omaisuuttani likvidimmästä päästä, aloittaen tietenkin käteisestä. Riskialttiuskaan ei itsessään ole niin iso juttu, sillä tuotto-odotus kompensoi riskiä ja paljon. Niin paljon itseasiassa, että uskon "odotustuoton" ylittävän osakkeiden odotetun tuoton reippaasti. En ikinä laittaisi koko omaisuuttani vertaislainoihin, tuo 5% on ehdoton maksimi!

Muutaman viikon lainahakemuksia seuranneeni olen tullut siihen tulokseen, että nämä lainamarkkinat eivät todellakaan ole lähellekään "tehokkaat" siinä mielessä, mitä osakemarkkinat ovat. Olen nähnyt jengin heittävän käsittämättömiä summia suoraan sanottuna kusessa oleville ihmisille, kun taas ylenkatsovat minun mielestäni ihan kelvon oloisia lainanottajia. Tässä on mielestäni erinomaista markkinarakoa pitää tuota hakemuslistaa silmällä, haastatella mielenkiintoisilta vaikuttavia ihmisiä kysymyksillä ja sitten iskeä parhaimman oloisiin kohteisiin suurilla summilla. Sovellan aika pitkälle samaa periaatetta, kuin osakesijoittamisessani. Ostaessani osakkeita, kysyn itseltäni, että olisinko valmis ostamaan koko firman itselleni. Tässä tapauksessa kysyn aina itseltäni, että uskaltaisinko rahoittaa koko lainan yksin. Jos en uskaltaisi lainata koko 800 euroa, minkä ihmeen takia lainaisin edes kymppiä?

Viimeisenä huomiona kuitenkin: Olen lukenut, että Lainaaja.fi harkitsee defaultanneiden lainojen myyntiohjelmaa. Tällöin erääntynyt laina myytäisiin perintäyhtiölle alennettuun hintaan, sen sijaan, että sen annettaisiin mennä perintärumban lävitse. Jos Lainaaja.fi päätyy tähän, loppuu lyhyt vertaislainaurani todennäköisesti siihen pisteeeseen, sillä vertaislainoista oman käsitykseni mukaan n. joka kolmas päättyy perintään, joskin suurin osa rahoista ja koroista saadaan perinnästä sitten takaisin. Olen varma, että perintäyhtiö haluaa sen verran hyvän discountin, että se tuhoaa nämä melko herkässä olevat tuotot lopullisesti. Haluan ratsastaa lainani loppuun asti, ja ajatus siitä, että joku muu tekee puolestani myyntipäätöksen etoo minua.

Jos näin ei kuitenkaan käy, voin helposti nähdä pitäväni korkeintaan 5% nettovarallisuudestani näissä, jos pystyn nyt todistamaan itselleni kykyni valita hyvät lainanottajat huonoista. Tai tässä tapauksessa kohtuulliset erittäin, erittäin huonoista. Olen tehnyt vähän laskelmiakin, ja 7% menetyksilläkin tuoton pitäisi olla jotain 8% luokkaa. Payback-period, eli aika, jolloin on päässyt "omilleen" heiluu siinä 17kk liepeillä.

Noh, oli miten oli ja kävi miten kävi, nyt olen lainannut 100 euroa Naantalilaiselle n. 40v yrittäjälle ja 560e jossain Tampereen kehyskunnassa asuvalle eläkeläiselle. Summat ovat semmoisia, että kirpaisevat jos menevät, mutta ei todellakaan kuole. Varsinkin tuo eläkeläinen, jolle lainasin, vaikutti luotettavalta tyypiltä, ja olen melko varma, että hän maksaa takaisin. (Viimeistään ulosoton kautta, jos ei motivaatiota muuten löydy.) Uskon pääseväni alle 7% luottotappioihin!

Että semmoista tänään. Vaikka tämä alku menisi ihan metsiin, niin nolottaahan se kun tänne asti siitä on postannut, mutta olen todennäköisesti valmis laittamaan kokonaisuudessaan n. 1000e tähän rojektiin. (Tämä 660e mukaan laskettuna.) Jos nekin kaikki menee ja mistään ei tule mitään, joutaa tämä homma roskikseen. Mutta uskon kyllä, että kaikki tulee menemään ihan ok, kunhan valitsen lainanottajat huolellisesti. Olen pitkään halunnut testata lainanmyöntäjän taitojani!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti