Tavoitteiden tarkennusta

Ensimmäisessä blogipostissani kerroin tavoitteeni ja perustelut tavoitteeseen pyrkimiseksi. Nyt on aika linjata, mitä tavoite oikeastaan käytännössä on. Täysi taloudellinen riippumattomuus, eli passiivisen tulon kaikkien kulujen täydellinen kattaminen on aivan liian suuri ensimmäinen tavoite, joten voisin sen jakaa tässä muutamaan välitavoitteeseen.

Välitavoite 1: Passiiviset tulot kattavat 50% välttämättömistä kuluista. (Vuokra, ruoka, lääkkeet jne.)

Välitavoite 2: Passiiviset tulot kattavat 100% välttämättömistä kuluista. Tämä on hyvin tärkeä välitavoite, sillä tässä kohtaa 

olisin teknisesti ottaen taloudellisesti riippumaton. En tässä vaiheessa vielä todellakaan eroaisi tai vähentäisi työntekoani, mutta suuren mielenrauhan se tuo. Ei tarvitsisi enää pelätä potkuja!

Välitavoite 3: Passiiviset tulot kattavat välttämättömät kulut 1,5 kertaisesti.

Välitavoite 4: Passiiviset tulot kattavat 100% kaikista menoista. Tässä kohtaa olisin periaatteessa taloudellisesti riippumaton kaikkien määritelmien mukaan, mutta pelivaraa vastoinkäymisten varalta ei juuri ole.

Lopullinen tavoite: Passiiviset tulot kattavat kaikki kulut 1,5 kertaisesti. Vapaus!

Syitä lopullisen tavoitteen asettamiseksi kattamaan 1,5 kertaa kaikki kulut ihan vain 100% kattamisen sijasta on pääasiassa kaksi:

Turvamarginaali

Passiiviset tulot heittelevät yleensä enemmän, kuin työstä saatu palkka. Minun tuloni tulevat varsinkin heittelemään, kun sijoitan suomalaisiin pörssiyhtiöihin lainaobligaatioiden sijasta. Tästä syystä on viisasta pitää runsasta tulopuskuria, ettei riippumattomuudenkaan aikana elä täysin kädestä suuhun.

Esimerkki:

Henkilöllä A on kuukaudessa keskimäärin 1000 euroa menoja, ja 1000 euroa tuloja. Tulee jonkinsorttinen taloudellinen töyssy, ja osa henkilön A omistuksista leikkaavat osinkonsa joko kokonaan tai osittain, tai sitten hänen vuokraomistuksensa vuokralaiset muuttavat pois ja asunnot ovat tyhjillään. Kuitenkin leikitään, että hänen tulonsa tippuvat 30%. Nyt A:lla on tuloja 700 euroja, mutta menot ovat vielä 1000 euroa! A:n ei välttämättä heti tarvitse lähtä töihin, mutta tilanne ei ole kestävä. Säästöt lähtevät palamaan ja jos tilanne ei korjaa itseään tarpeeksi nopeasti, on A:n taloudellinen riippumattomuus vaarassa, jos hän ei pysty leikkaamaan menojaan.

Esimerkki 2:

Henkilöllä B on kuukaudessa keskimäärin samat menot, 1000 euroa. B kuitenkin odotti pidempään kuin A, ennenkuin lopetti työnteon taloudellisen riippumattomuuden saavuttamisen jälkeen, joten hän oli ehtinyt kerätä 1500 euron keskimääräiset passiiviset tulot. B:n tulot tippuvat myös 30%, ja nyt hänen tulot ovat 1050 euroa kuussa. Tämä ylittää menot vain nipin napin, mutta ylittävät kuitenkin. B on silti paljon kestävämmässä tilanteessa tähän kriisiaikaan kuin A, eikä polta säästöjään. B:n olisi silti fiksua etsiä tapoja leikata menojaan, jotta saisi uuden puskurin tilanteen kiristymisen varalle.

Kasvuvara:

Hyvinä aikoina tuo 50% tulopuskuri kerryttää paljon ylimääräistä käteistä tilille. Tämä puskuri on hyvä käyttää uusiin sijoituksiin, jotta saadaan aikaiseksi eräänlainen "positive feedback-loop". Rahat tulee tilille, jotka sitten sijoitetaan. Nämä sijoitetut rahat tuovat entistä enemmän rahaa tilille ja niin edespäin. Passiivisten tulojen kasvaessa on hyvä nostaa elintasoaan sen mukaan, että aina jää 50% tuloista menojen yli, kasvuvaraksi ja turvaksi. Lisäksi jos tulee oikein paha kriisi, on kahden tonnin tuloista helpompi säästää kuin vain yhden tonnin, kunhan on valmis nielemään ylpeytensä ja leikkaamaan elintasoaan.

Tällä hetkellä minulla ei ole passiivisia tuloja. Tänä keväänä tilille rapsahtaa kuitenkin elämäni ensimmäiset osingot, joten silloin nähdään, että kuinka lähellä olen tavoitteitani!