Fortum: Ilmaista rahaa!

Kas niin, perustin kakkossalkun ihan vain Fortumia varten. Kurssi on tippunut jo niin alhaalle, että pistin rahastosäästämiseni jäihin ja keskitän voimavarani tämän osakkeen haalimiseen. Sain Fortumia hintaan 13,91e/osake. Vivutin hieman lisää, mutta parin kuukauden sisään saan korvattua tämän lisävivun omalla pääomalla, eli salkun velkavipuaste ei lisäänny pitkällä tähtäimellä. Rahat kerään lopettamalla säännöllisen rahastosäästämisen ja ohjaamalla vertaislainojen takaisinmaksut salkkuun.

Olen perustellut aikaisemmassa blogipostissani jo kesällä tekemiäni ostoja. Argumentoin tuolloin, että Fortum oli jo huikea diili hintaan 15,36e/osake. Tuolla menetelmälläni laskettuna Fortumin P/B on tällä hetkellä 0,59 ja P/E on 6. Mitä ihmettä täällä tapahtuu?

Lainajuhlat loppuivat

Olen nyt ollut vertaislainamarkkinoilla noin 1,5 kuukautta Lainaaja.fi:n kautta. Olin ennen katsellut vertaislainoja suurella mielenkiinnolla, mutten ollut hypännyt kelkkaan, sillä riskin ja tuoton suhde on ollut minusta huono, eikä lainoista ole ollut riittäväst historiallista dataa riski/tuotto -suhteen arvioimiseksi. Mutta 1,5kk sitten hakemuksia selaillessani löysin muutamia ihan luottokelpoisen oloisia yksilöitä. Päädyin lainaamaan yhteensä 771 euroa tämän ajan aikana, joista 660e meni yhdelle henkilölle, eläkeläiselle, joka halusi uuden ponttoonilaiturin.

Tämä hieno markkinarako on kuitenkin sulkeutunut yllättävän nopeasti. Tiesin, että Suomessa vertaislainamarkkinoille käy todennäköisesti niin kuin Yhdysvalloissa: Jonkin ajan jälkeen institutionaaliset sijoittajat kiinnostuvat vertaislainoista, jonka jälkeen markkinoille tulee hyökyaaltona järjettömiä määriä rahaa, joka kahmii ihan kaiken järkevän ja vähemmän järkevän, jättäen roskakasan likaisimmat lainat pohjalle. Lainaaja.fi:n osti vähän aikaa sitten suomalainen sijoitusyhtiö, ja juhlat ovat lässähtäneet.

Isälläni on ravihevoset, minulla eläkeläiset ja vertaislainat

Olen seurannut kiinnostuneena Lending Clubia ja sen kaltaisia vertaislainapalveluita jo vuodesta 2012. Ehkä myös vähän katkeranakin, kun en ole voinut osallistua mukaan. Suomen joukkolainauspalveluilla oli tosin melko rosoinen alku, koskien sekä Fixuraa, että Lainaaja.fi:ä. Lainaaja.fi:n sivuilta näkee tilastoista, että ensimmäisenä vuonna sijoittajat keskimäärin kärsivät raskaita tappioita, ja Fixuran asiakaspalvelu-ukkeli selitti minulle puhelimessa, että ovat "oppineet paljon alkuajoista", mikä vihjaa, että alku ei mennyt heillä sen paremmin kuin Lainaajallakaan. Kauppalehden keskustelupalstoja seuratessa olen saanut käsityksen, että kummankaan lainanhakijaseulonta ei oikein pelannut kunnolla, ja siellä oli ns. "Kreikka-tason" lainoja tarjolla, arvattavin seuraamuksin.

Mutta se on kaikki tapahtunut vuonna 2011! Minkälainen vertaislaina on sijoituksena tänään?

Salkku elokuussa 2015

Terve taas arvon lukjiat, se ois nyt elokuun aika. Tavoitteenani ei ole tehdä joka kuukausi salkkuraporttia, vaan päivittää se aina niinä kuukausina, kun jotain muutoksia tulee. Heinäkuusta salkkuni on muuttunut verrattain vähän. Kirjoitin viime blogipostissani Fortumin räikeästä aliarvostuksesta. Tapanani on laittaa rahaani sen mukaan, kun lauon mielipiteitäni.

Räikeää aliarvostusta - Fortum

Fortumin kurssi on rytissyt viime aikoina ja kunnolla. Mitä tehdään? Katsotaanpas:

Kuvitellaanpa, että Fortum maksaisi kaikki käteiset ulos osinkoina, sillä ne eivät vaikuta firman tulokseen ja voitaisiin jakaa ulos, joten mielestäni ne olisi arvostettava ainakin melkein yksi yhteen pörssikurssiin. Kun käteistä on 9,69e / osake, ja markkinahinta on 15,36e/osake, uudeksi markkina-arvoksi saadaan 5,67e/osake.

Fortumin oma pääoma on tällä hetkellä 14968 milj. euroa. Vähennetään tästä likvidit varat, 8612 milj. euroa. Jäljelle jää 6356 miljoonaa euroa.  Tämä loppu on se, joka tuottaa Fortumin nykyistä tulosta, arvioituna 0,7/per osake/vuosi. Se tekee P/E ratiota 8,1. Lisäksi, kun jäljelle on jäänyt omaa pääomaa 7,15e/osake, saadaan price to book ratio lopulle firmalle 0,79. Arvostustasot ovat niin kuin firma olisi HKScan vähän aikaa sitten! Ymmärtääköhän nyt kaikki varmasti markkinoilla, että Fortumin varoista yli 1/3 on kylmää käteistä.

Sijoitusstrategia by Perkele!

Jutellessani Sharevillessä tuli puheeksi, että pitäisi olla sijoitussuunnitelma, ja sen kuulemma pitäisi olla vielä mustaa valkoisella. Olen aina tiennyt ja tunnustanut, että semmoinen pitäisi tehdä, mutta olen lähinnä laiskuudesta laiminlyönyt semmoisen kirjoittamista. Nyt on aika tehdä se!

Vaikka sijoitussuunnitelmassa on mielestäni lähtökohtaisesti pysyttävä, ei se saa olla kiveen hakattu. Sijoitussuunnitelmassa pysyminen on minusta sitä, että ei paniikissa lähdetä tekemään myyntejä tai ostoja, vaan pysytään... "suunnitelmallisina." Voi kuitenkin suunnitelmallisesti muuttaa suunn.. Noniin eiköhän se tullut jo kaikille selväksi, siirrytään asiaan.

Salkku heinäkuussa 2015

Heinäkuu on pyörähtänyt kalenteriin ja kesä sen kuin vaan jatkuu. Kreikassa talous kuvainnollisesti räjähtelee ja meinaa luhistua kasaan, Ukrainassa kirjaimellisesti räjähtelee, Venäjä isottelee Suomelle ja uhkailee kaikella ikävällä. Yhdysvalloissa painitaan vahvan dollarin kanssa. Ihan normipäivä markkinoilla siis.

Sijoituslainan Damocleen miekka

Niin kuin kaikki arvon lukijat varmasti ovat huomanneet, on viime viikkoina ja kuukausina markkinoilla hieman tärissyt. Muuten olen pitänyt positioni tasaisina, mutta muutama päivä sitten nappasin Fortumia lisään salkkuuni, kun kurssi tipahti 16,08 euroon osakkeelta. Tämäkin tapahtui siis lainarahalla, nostaen salkkuni lainoitusastetta entisestään noin 23%:iin. Täytyy kyllä sanoa, että nyt alkaa jo vähän hiertää ja hermostuttaa tämä lainoitustaso. Ennen osasin vain arvella, mikä sietotasoni on. Arvelin sen olevan 15-20%, mutta 20% saattanee olla hieman liian optimistinen.

Sijoituslainan mahdollisuudet

Kas niin, aloitetaas hyvillä uutisilla! Viime sijoituslainaa käsittelevässä blogipostissani puhuin sijoituslainan riskeistä ja mahdollisuuksista. Nordnet tykästyi siihen ja pääti jakaa sen Twitterissä. Tähän väliin haluan kuitenkin sanoa, että vaikka Nordnet jakoi postini Twitterissä ja kehuin heidän luottoaan aika paljon, ei Nordnet ainakaan tämän eikä viimeisen kirjoituksen kirjoitushetkellä maksa minulle mitään. En myöskään ole yhtä cool kuin se heidän amerikkalainen housuton mainosukko.

Nyt kun olen saanut todistella lahjomattomuuttani, palataas aiheeseen. Edellämainittu viimeinen kirjoitukseni päätyi olemaan lähinnä riskianalyysi, joka keskittyi katastrofin välttämiskeinojen löytämiseen jättäen mahdollisuuksien analysoinnin vähemmälle, lähinnä ns. "viivotinanalyysin" tasolle. Tänään olisi tarkoitus mennä vähän pidemmälle.

Sijoituslainan kannattavuus perustuu siihen, että lainarahalla saa tehtyä sijoituksia, jotka tuottavat lainasta maksettua korkoa enemmän. Viimeksi erittelin sijoituslainan riskejä, mutta tässä onkin sitten pari sijoituslainan hyvää puolta eriteltyinä:

Salkku toukokuussa 2015

Kas niin, aloitetaan hyvillä uutisilla! Sijoituslainahakemukseni hyväksyttiin todella nopeasti, ehkä n. viikossa siitä, kun työnsin sen postiluukusta alas. Hyväksynnän jälkeen olenkin myllännyt salkkuani uuteen uskoon, lähinnä hajauttamisen vuoksi. Olin muuten ihan tyytyväinen salkkuuni, mutta Superluotto vaatii eri tavalla hajautetun salkun.

Sijoituslaina salkkua vastaan - uhka vai mahdollisuus?

Sijoittamisessa kaikki on kiinni hinnasta. Mikä tahansa muuttuu hyväksi ideaksi, kun hinta on tarpeeksi matala, ja kaikki muuttuu huonoksi ideaksi, kun hinta karkaa liian korkealle. Sijoituslainat eivät tässä mielessä ole mitenkään erikoisia, vaan niihin pätee ihan sama laki, jos minulta kysytään. Kun puhutaan lainoista, hinta on tietenkin korko.

Salkku helmikuussa 2015

Viimeisen kolmen kuukauden aikana olen lisännyt salkkuuni 2 uutta osaketta ja yhden vanhan tutun. Nyt on aika postata salkkuni tänne koko komeudessaan!

Blogi siirretty!

Kas niin, olen siirtänyt vanhan blogini tähän uuteen osoitteeseen. kassavirta.net on nyt kuollut, eläköön perkele-investment.blogspot.fi! Bloggerin kautta on niin paljon yksinkertaisempaa blogata kuin itsehostatulla wordpressillä, joten päätin siirtyä tänne. Kaikki postini ennen tätä on siirretty vanhasta blogistani, joten niiden postien päivämäärät ovat arvioita.

Rantautuminen uuteen maailmaan

Kuvassa: American Electric Power:in reviiri

Helsingin pörssin suurin ongelma on, että se on hyvin pieni pörssi ja hyviä diilejä on vaikea löytää. Omistan Helsingin pörssiin listautuneita yhtiöitä kirjoitushetkellä 3 kappaletta, Neste Oil, Kesko ja Fortum. Muita ei salkussani ole, sillä ne ovat olleet mielestäni liian kalliita tai muista syistä eivät ole kovin houkuttelevia. On kuitenkin viisasta pitää omistusosuuksia useammassa kuin kolmessa yrityksessä hajautussyistä. Sen sijaan, että ostaisin mielestäni kalliita yrityksiä Helsingistä liian kovaan hintaan, olen päättänyt lähteä ulkomaille.

Analyysia: Fortum

 

Fortum on suomalainen yhteiskuntapalveluita tuottava yritys, joka harjoittaa liiketoimintaa esimerkiksi Suomessa, Venäjällä ja Pohjoismaissa. Liiketoimintaan kuuluu mm. jakeluverkkojen ylläpito, lämmöntuotto ja tärkeimpänä sähköntuotto

Tykkään Fortumin strategiasta keskittyä päästöttömiin ja ympäristöystävällisempiin energiantuotantomuotoihin, koska uskon niiden olevan tulevaisuuden energiantuotantoa. Öljyä ja kivihiiltä tulee toki riittämään vielä pitkiksi ajoiksi, mutta joskus nekin loppuvat, puhumattakaan mitä tupruttelu tekee ilmastolle. Siksi on pitkällä aikavälillä hyvä idea investoida jo tässä vaiheessa raskaasti ei-fossiilisiin energiamuotoihin, kuten esimerkiksi ydinvoimaan, jätteenpolttolaitoksiin ja aurinkovoimaan.

Makkaratehdas lihoiksi

Osallistuin HKScanin yhtiökokoukseen, jonka jälkeen päätin myydä HKScanin osakkeeni. Syynä oli epämääräinen poliittinen ilmapiiri ja rakenne, josta en pitänyt yhtään. Yli 70% äänistä oli yhden miehen komennossa. Kun alkuvuodesta ostin HKScania, ymmärsin, että tällainen poliittinen rakenne on yrityksessä, mutta olin aliarvioinut sen merkityksen. 

Tavoitteiden tarkennusta

Ensimmäisessä blogipostissani kerroin tavoitteeni ja perustelut tavoitteeseen pyrkimiseksi. Nyt on aika linjata, mitä tavoite oikeastaan käytännössä on. Täysi taloudellinen riippumattomuus, eli passiivisen tulon kaikkien kulujen täydellinen kattaminen on aivan liian suuri ensimmäinen tavoite, joten voisin sen jakaa tässä muutamaan välitavoitteeseen.

Analyysia: HKScan

HKScan on suomalainen yritys, jonka pääasiallinen tehtävä ja rahanlähde on lihan prosessointi ja pakkaus kuluttajille. Konserni toimii Suomessa, Baltiassa ja Skandinaviassa. Jokaisessa maassa on paikalliset brändit.

Tähän taulukkoon olen kerännyt HKScanista erilaista dataa viimeisen 10v ajalta.

Taloudellinen riippumattomuus ja vapaus

Kun olin pieni lapsi, isovanhempani lahjoittivat minulle summan, joka euroissa oli n. 3000 euroa. Summa sijoitettiin Nordean Suomi Kasvu rahastoon, ja se istui siellä vuodesta toiseen, kunnes saavuin siihen kuuluisaan teini-ikään. Olin aina pitänyt rahasto-omaisuuttani "pyhänä", enkä halunnut ottaa niitä sieltä pois. Olivathan ne sentään isovanhemmiltani saatua rahaa, omaisuutta joka kasvattaa itseään. Olisi tyhmää ja suorastaan hullua hassata ne rahat pizzaan ja kaljaan, niinkuin eräs nimeltämainitsematon ystäväni teki omalla isovanhemmilta saadulla omaisuudellaan.

Kuitenkin vuonna 2010 katsoin rahastoani, sen arvo oli kohonnut n. 3000 eurosta melkein 5500 euroon. Katsoin tuota summaa ahnein silmin. Pankkitililläni oli ehkä vain muutama kymppi, joten päätin lopulta myydä 600 euron edestä rahasto-osuuksiani. Ajattelin, että näin kerään vähäsen tuottoja itselleni tuhoamatta kuitenkaan koko pääomaa. Kultainen keskitie varallisuuden kasvun ja käyttämisen välillä ja niin edelleen. Hassasin rahat mihin lie teinit rahojaan hassaavatkaan, sinne meni ja kivaa oli!

Sitten pörssissä paukkui taas, ja rahaston markkina-arvo tippui ainakin tonnilla. En mennyt paniikkiin, sillä olihan minulle kerrottu aikaisemmin, että tällä tavalla markkinat oikuttelevat lyhyellä aikavälillä. Silti minua harmitti, sillä "menihän siinä kuitenkin tonni".